Oho, kommenttien määrä ylitti positiivisesti odotukset, joten kiitos kaikille kommentoijille.

Tästä saatte luettavaksi aika isolla viiveellä osan kaksi:

Afrìcan ruoanlaittotaidot vaihtelivat laidasta laitaan. Välillä Afrì osasi laittaa ruokaa kuin huippukokki, mutta valitettavan usein tältä kärventyi ruoat jotka piti paistaa uunissa.

Afrì riemuitsi ylennystään Huoltoaseman myyjäksi ja päätti kutsua sen kunniaksi Anssin kylään.

Anssin nähdessään Afrì ryntäsi heti suutelemaan tätä. Hämmentyneestä ilmeestä huolimatta Anssi ei työntänyt Aftícaa pois.

"Oisi valtavan hienoa rakentaa suuri talo jossa olisi kolme savupiippua!" Anssi valisti Afrìcaa unelmistaan.

"Haluisitko rakentaa sen talon kanssani?" Afrì yritti suostutella Anssia muuttamaan luokseen. "Krhm.. Enpä oikein tiedä", Anssi vastasi.

"Jos kieltäydyt, muutun karmeaksi hirviöksi ja syön sinut!" Afri yritti uhkailla, mutta Anssi ei näyttänyt tajuavan tilanteen vakavuutta.

"Kiltti, kiltti, kiltti", Afrí aneli, eikä Anssi voinut olla vastustamasta niin kaunista pyyntöä, joten tämä lupautui muuttamaan Afrìcan luokse.

Pikaisen remontin jälkeen talon julkisivu näytti tältä.

Eteiseen sijoitettiin tietokone, ja vanha peili joka oli löydetty kirpparilta.

Mkuuhuoneesta tuli vihreä pitkän miettimisen jälkeen, sillä molemmat halusivat erivärisen makuuhuoneen. Anssi sinisen ja Afrìca keltaisen.

Olohuoneessa ja keittiössä päävärinä oli beessi ja ruskean eri sävyt.

Vessasta tuli pieni, mutta sinne mahtui kummiskin kaikki tarpeellinen ja viherkasvi.

Anssin elämäntavoite oli tulla Hulluksi Tiedemieheksi, joten tämä etsi työpaikkaa tiede uralta, mutta yhtään paikkaa ei ollut vapaana.

Anssin etsiessä töitä Afrìca päätti laittaa avomiehelleen ruokaa vaikka olikin huono siinä.

"Öhm.. Anssi, soittaistko palokunnalle?", Afrìca huusi viereisessä huoneessa oleskelevalle miehelle.

"Saathan sammutettua tuon tulipalon?", Afrìca kysyi paikalle saapuneelta palomieheltä, joka vakuutti osaavansa työnsä.

"Kulta, sopisiko jos minä tekisin ruoat tästälähtien?", Anssi ehdotti nolostuneelle Afrìlle.

Anssi jatkoi edelleen työskentelyään Väärentäjänä, kunnes löytäisi töitä tiede uralta.

"Miten noin isoa timanttia jaksaa kantaa sormessaan?", Afrìca ajatteli ääneen, vaikka toivoikin että vielä jonain päivänä Anssi antaisi tälle samanlaisen sormuksen.

Anssin ollessa töissä Afrìlle soitti joku tuntematon nainen joka pyysi Afrìa kaupungille, joka kummiskin kieltäytyi lähtemästä koska kimppakyyti oli juuri tulossa.

Tässä on muuten kasvokuva uudistuneesta Anssista, aurinkolasit heivattiin laatikonpohjalle ja tukkakin sai uutta ilmettä.

Vaikka molemmilla oli paljon työkiireitä, ehtivät he viettää aina pienen hetken yhdessä.

Anssista oli tullut uuden talon myötä siivoushullu, tämä suunnilleen kulki Afrìcan perässä siivoten naisen jälkiä.

Anssilla oli vapaailta, joten kyseinen mies hyödynsi illan shoppailemalla uusia vaatteita.

Vaatteiden lisäksi Anssi osti muutaman lehden, ja yritti olla vaivautumatta takana näkyvän harmaahapsen tuijotuksista.

"Mitä tuon maalauksen kuuluisi esittää?" Anssi mietti. "Omenapäistä naista vai?" Kyllä Anssi, juuri sitä.

Anssin vaihtaessa kauppaa, tämä huomasi kuuluisan hajuvesimerkin ja päätti ostaa yhden hajuvesistä Afrìlle.

"Etkös sinä ollut juuri äsken siinä vaatekaupassa?", Anssi kysyi maksaessaan hajuvettä. Kassaneiti hymyili vain nätisti eikä vastannut Anssin kysymykseen.

"Hei, sinähän olet mukavannäköinen!" Anssi hihkaisi nähdessään naisen-jonka-nimeä-en-juuri-nyt-muista. "Sinusta tulisi oikein hieno puoliso pojalleni" Nainen vain nauroi Anssin intoilulle mutta lupasi pysyä yhteydessä, jos sieltä nyt poika tulisi.

Afrìca oli kieltänyt Anssilta kaikki herkut, mutta Anssilla oli aina jossain pieni varasto suklaata tai sipsejä, joita tämä ahmi Afrìn ollessa töissä.

Anssi oli myös aloittanut kirjoittaa luppoajallaan romaania, johon keksi kokoajan uusia ideoita.

Afrìcalla oli tapana ottaa vaahtokylpy aina töitten jälkeen. Se rentoutti jäykkiö lihaksia ja antoi omaa rauhaa.

Anssi ja Afrìca edistivät suhdettansa yrittämällä saada lapsia, ja kyllähän se tilulilulii ääni kuuluikin.

 

Siinä oli osa kaksi ja kommentit ovat edelleenkin todella toivottuja sillä niitten avulla jaksaa tehdä uusia osia, joten ihmiset: kommentoikaa ja kertokaa mielipiteenne!